suomeksi | svenska

Haastattelussa Raila Oksanen FCG

15 marras Haastattelussa Raila Oksanen FCG

Haastattelussa Raila Oksanen, FCG

”Sipoonlahden koulussa laajennushankkeen valmistuttua on keskeistä, että siellä on mahdollista oppia erilaisilla tavoilla”, toteaa Raila Oksanen FCG Konsultointi Oy:stä. Sipoonlahden koulun laajennushankkeen erikoissuunnittelusta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

”Sipoonlahden koulussa laajennushankkeen valmistuttua on keskeistä, että siellä on mahdollista oppia erilaisilla tavoilla”

Oksasella on pitkä kokemus sivistyspuolelta sekä opetustoimen erilaisista tehtävistä. Hän on toiminut muun muassa rehtorina ja kahden kunnan sivistysjohtajana, sekä työskennellyt perusopetuksen laadun tutkimuksen parissa. Oksanen on tarkastellut eri tehtävissään perusopetusta monesta näkökulmasta. FCG:llä meneillään olevassa Nova Schola Finlandia oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa Oksanen on päässyt perehtymään uusiin oppimisympäristöihin.

Raila Oksanen kehuu yhteistyötä Sipoonlahden koulun laajennushankkeeseen osallistuneiden tahojen välillä ja sitä, miten kaikki ovat olleet innostuneita tekemään ihan uudenlaista koulua. Hän tuo esiin erityisesti arkkitehtien ammattitaitoa ja sitä, miten arkkitehdit ovat todella pitkällä uusien oppimisympäristöjen ajattelussa. Oksasen mukaan yhteistyössä arkkitehtien kanssa on päässyt käyttämään kaikkea omaa kokemusta ja joutunut jopa haastamaan omia rajoja sekä ajattelemaan avarammin kuin mitä ehkä aikaisemmin. Oksaselle projekti on ollut todella virkistävä ja vienyt omaa ajattelua eteenpäin.

Uuden koulurakennuksen pedagogisessa suunnittelussa on ollut mukana kaikkia Sipoonlahden koulun edustajia aina esiopetuksesta aineenopettajiin ja rehtoriin. Ryhmä on kokoontunut tiiviisti, myös kesällä, ja Oksanen kehuukin opettajien sitoutuneisuutta ja kiinnostuneisuutta. Opettajaryhmän kanssa käytettiin kuvakaraokea, ja harjoituksen avulla käytiin läpi sitä, mikä voisi konkreettisesti toimia avoimessa oppimisympäristössä. Simulaatiossa opettajat prosessoivat ja analysoivat tilojen toimivuutta arkkitehtien kuunnellessa.

Oksanen kuvaa omaa rooliaan projektissa pedagogisena asiantuntijana – toisaalta oma asiantuntijuus edesauttoi ryhmän sisäistä vuorovaikutusta. ”Välillä on pitänyt toimia tahona, joka yrittää ymmärtää kaikkien näkemyksiä ja kääntää niitä toisen käyttämälle kielelle”, Oksanen kuvaa painottaen samalla, että projektissa on ollut koko ajan valtavan hyvä yhteisymmärrys. Oma vahva kokemuspohja ja asiantuntijuus ovat olleet mukana ohjaamassa sitä, mikä voi toimia ja mikä ei.

Uutta koulua rakennetaan avoimen oppimisympäristön hengessä. Oksanen korostaa, että avoin oppimisympäristö ei tarkoita avointa tilaa, vaan pedagogisesti ja arkkitehtonisesti rytmitettyä tilaa. Keskeistä mallissa on, että koulussa on keskusalue, jonka ympärille rakentuvat siivet.

Kolmikerroksista keskusaluetta ja pohjakerroksessa olevaa ruokalaa tullaan jakamaan erilaisin verho- ja kalusteratkaisuin akustiikka huomioimalla. Tarkoituksena on, että ruokalaa voidaan käyttää monikäyttöisemmin nykyiseen äänimaailmaltaan kovaan ruokalaan verrattuna. Vanhan osan runkoon tullaan tekemään siltoja ja korkeus hajotetaan kokonaan tekemällä kaksi kerrosta lisää. Pedagogisessa suunnittelussa opettajien esiin tuomia vanhan koulun puutteita ja kammotuksiakin päästää korjaamaan aulatiloista. Akustiikka on ollut suunnittelussa yksi aivan keskeinen asia ja Oksanen toteaa, että liian usein niin akustiikka kuin valaistuskin ovat aivan liian aliarvioituja koulujen suunnittelussa. Sipoonlahden koulun suunnittelussa nämä on huomioitu siten, että ne tukevat pedagogiikkaa, eivätkä ole vain arkkitehtonisia ratkaisuja.

Siivistä käytetään oppikylä-nimeä ja ne ovat pääosin kaksi- ja joiltain osin kolmikerroksisia. Oppikylät tulevat olemaan noin 120–130 lapsen yksikköjä. Oksanen kuvaa, että oppikylä on iso tila, johon mahtuu 5-6 opetusryhmää käsittäen erilaisia työskentelytiloja: miniauditorio, kiinteä äänieristetty tila sekä hiljaista työskentelyä, että ääntä tuottavaa toimintaa varten, pari-, ja ryhmä- sekä märkätyöskentelytiloja. Tilojen muunneltavuuden kannalta on järkevää, että vain tiettyihin tiloihin tulee vesipisteet.

Suunnitteluvaiheessa on ajatuksena, että alimmassa kerroksessa olisivat esikoulu ja 1. ja 2. luokat, ja toisessa ja kolmannessa kerroksessa 3.-9. luokat sekaisin työskentelemässä. Luokkia tulee myös olemaan, mutta ei niinkään siten, että yhden opettajan tai opetusryhmän rooli olisi määräävä, vaan rakennuksessa on erilaisia opiskelu- ja oppimistiloja. Oksanen kertoo, että aina yhden oppikylän yhteydessä tulee olemaan oppimispaja, jossa voi harjoittaa taito- tai taideaineita, fysiikkaa, kemiaa tai jotain muuta. Oksanen tuo esiin, että oppimistiloissa on paljon variaatiota. Lähtökohtana on se, että kaikki koulun tilat ovat kaikkien käytettävissä. Tilojen toimivuus nähdään kuitenkin vasta toimintojen muokkautuessa koulun oltua muutaman vuoden käytössä, Oksanen painottaa.

Suunnittelussa johtavana ajatuksena on, ettei opettaja pysty enää työskentelemään yksin ja myös opettajuus on Oksasen mukaan muutoksessa. Se, että yksi opettaja opettaisi yksin omaa ryhmää, ei enää tule toteutumaan Sipoonlahdessa, vaan opettaja on väistämättä yhteydessä muihin opettajiin. Kun opettajat tekevät ja suunnittelevat töitä yhdessä, malli siirtyy myös lapsille. Tulevaisuudessa voikin olla, että eri ikäryhmät, esimerkiksi 3. ja 8. luokkalaiset opiskelevat yhdessä. Oksasen mukaan uudet tilat antavat mahdollisuuden ja tukevat erilaisia variaatioita siitä, miten voidaan ja miten kannattaa ryhmitellä oppilaita ja ajatella opetusta.

FCG:n taustatiimi tukenaan Oksanen oli myös tekemässä Sipoonlahden koulun vaikutusten arviointia. Vahvana esiin nousi kysymys siitä, onko suunnitteilla olevan kokoinen koulu turvallinen. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena oli selvittää, minkälainen iso koulu on lapselle elinympäristönä liikkumisen näkökulmasta ja toisena ulottuvuutena koulua tarkasteltiin kaikkien yhteisönä. Keskeistä Sipoonlahden koulussa Oksasen mukaan on se, että siellä on mahdollista oppia erilaisilla tavoilla. Ne oppilaat, jotka eivät ole aikaisemmin opettajajohtoisessa opetuksessa pärjänneet tai halunneet opiskella, pääsevät opiskelemaan erilaisilla työskentelytavoilla ja monimuotoisemman opetuksen kautta, esimerkiksi erilaisten työpajojen muodossa.

oksanen-raila-800x800

Raila Oksanen

FGG