suomeksi | svenska

Haastattelussa arkkitehti Anssi Kankkunen

16 marras Haastattelussa arkkitehti Anssi Kankkunen

Haastattelussa arkkitehti Anssi Kankkunen

”Suunnittelussa painopisteenä on laajennusosan suhtautuminen vanhaan, jo olemassa olevaan rakennukseen”, toteaa Sipoonlahden koulun laajennushankkeen voittajaehdotuksen projektiryhmän jäsen Anssi Kankkunen, joka on ollut mukana tekemässä kilpailua alusta asti. Voittajaehdotuksen ”Tandem” arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy.

Keskeinen osa arkkitehtuuriehdotusta on uuden osan rakentuminen vanhan sisälle ja vanhan ja uuden rakennuksen sovittautuminen yhteen, joka lisää myös kustannustehokkuutta. 

Keskeinen osa arkkitehtuuriehdotusta on uuden osan rakentuminen vanhan sisälle ja vanhan ja uuden rakennuksen sovittautuminen yhteen, joka lisää myös kustannustehokkuutta. Suunnittelun alussa kartoitettiin vanhan koulun olemassa olevat neliöt ja kuinka paljon uutta tilaa tullaan tarvitsemaan. Tavoitteena on, ettei rakenneta ylimääräistä, vaan pikemminkin laadukasta tilaa, jolloin kaikki rakennettu tila on koko ajan käytössä. Vanha rakennus saadaan toimimaan tehokkaammin, kun sen ongelmakohtiin on voitu laajennuksen suunnittelun yhteydessä puuttua. Esimerkiksi suuri kaikuva aulatila tullaan lohkomaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi, jolloin aulaan luodaan uusia tiloja. Tällöin ei tarvitse rakentaa kokonaan uutta kattoa ja uusia seiniä, vaan vanhasta hankalasti käytettävästä tilasta tehdään käyttökelpoista tilaa.

Koulun laajennuksen suunnittelussa on huomioitu myös uuden opetussuunnitelman asettamat seikat. Se tarkoittaa siirtymistä avoimempiin oppimisympäristöihin ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Koulun arkkitehtuurisuunnittelussa on painotettu sitä, että pedagoginen toimintaympäristö ja koulu toimivat samalla lailla kaikissa koulun eri osissa. Uusi osa ei tule kilpailemaan vanhan kanssa, vaan Kankkusen mukaan tavoitteena on, että sisällä kulkiessa oppilaat eivät erottaisi, milloin liikutaan vanhassa ja milloin uudessa osassa.

Uudessa koulurakennuksessa on huomioitu erilaisten ja eri-ikäisten käyttäjien tarpeet. Ideana ryhmätyötiloissa on, että ne ovat joustavasti käytössä eri käyttäjäryhmille eri vuorokauden aikoina. Punainen lanka suunnittelussa onkin tilojen joustavuus – kaikille luodaan omaa oppimista tukevia tiloja. Uudet tilat tulevat mahdollistamaan joustavamman opettamisen ja oppimisen aina tilanteen mukaan. Sakaramaisen rakennuksen taustalla on ajatus, että kulku keskiosasta siivissä oleviin ryhmätyötiloihin on sujuvaa eikä vaadi kävelyä rakennuksen toisesta päästä toiseen päähän. Enemmän keskittymistä vaativat tilat tullaan sijoittamaan syvemmälle rakennukseen, missä oppilaiden vaihtuvuus ei ole niin suurta. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa oppii tuntemaan ympärillä olevat ihmiset. Jokainen koulun siipi muodostaakin oman oppikylänsä, jolla on oma sisäänkäynti. Ajatuksena on, että ensimmäisessä kerroksessa ovat koulun nuorimmat ja ylemmissä kerroksissa vanhemmat oppilaat, Kankkunen kertoo.

Kankkusen mukaan monella sipoolaisella oppilaalla on yhteys luontoon ja esimerkiksi koulun takana sijaitseva metsä on suosittu välituntien viettopaikka. Pihan ja ympäristön rooli korostuvat suunnittelussa. Koulu jatkuu saumattomasti myös ulkotiloihin, eri teemaisille oppimispihoille, kuten taide- ja tiedepihalle, sekä koulun yhteyteen tulevaan liikuntapuistoon.

Uuden rakennuksen ulkoasu tulee muuttumaan muun muassa sisäänkäynnin osalta. Uusi pääsisäänkäynti tulee olemaan ”sylimäinen”, joka ohjaa sisään. Kankkusen mukaan ulkoasun suunnitelmassa materiaalina on käytetty tiiltä, koska tiili on kestävää ja se ikääntyy kauniisti.

Myös energiatehokkuus on sisällytetty suunnitelmaan. Liikuntasalin katolle on tulossa aurinkopaneelit ja tällä hetkellä tutkitaan maalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Kankkunen kuvaa sitä, miten rakennus muodostuu vuorovaikutuksen tuloksena ja arkkitehtien omakin visio muuttuu yhteistyössä muiden kanssa. Suunnittelua on tehty projekti- ja pedagogiikkaryhmissä, jotka koostuvat teknisten alojen ja pedagogiikan ammattilaisista. Lisäksi suunnitteluun on osallistettu opettajia ja vanhempia. Yhteistyö projektiryhmän eri jäsenten kanssa on ollut joustavaa ja kukin on tuonut oman ammattitaitonsa ryhmän käyttöön. Kankkunen korostaakin, että todellisen muutoksen aikaansaaminen vaatii eri tahojen välisen yhteistyön lisäksi muutosvalmiutta ja joustavuutta myös opettajilta. Loppujen lopuksi käyttö tulee osoittamaan, miten ajan myötä tilat muokkautuvat käyttötarkoituksiinsa sopiviksi.

Uusi opetussuunnitelma tulee Kankkusen mukaan luomaan yleisesti ottaen kouluarkkitehtuurille enemmän haasteita. Koulu ei ole enää perinteinen käytäväkoulu, vaan rakennukselta vaaditaan muutoskykyä. Tämä edellyttää vuorovaikutteista suunnittelua, jolla luodaan puitteet myös virikkeelliselle oppimisympäristölle. Kankkunen korostaa, että tilaa ei voi koskaan suunnitella valmiiksi, vaan suunnittelun päämääränä on luoda paikkoja, joissa ihmiset viihtyvät ja joissa on mahdollista toimia luonnollisesti. Tila saa elämän ihmisten toiminnan kautta.

anssi-kankkunen-sipoo-portretti-02

Anssi Kankkunen

Arkkitehti