suomeksi | svenska

Arkkitehtuurikilpailuvaiheen havainnekuva

Kehittyvä ja muuttuva oppimisympäristö

Sipoonlahden koulun tilasuunnittelu perustuu uuteen oppimiskäsitykseen. Oppiminen on läpi elämän kulkeva prosessi, joka ei rajaudu ainoastaan nuoruuteen ja kouluaikaan. Työn, vapaa-ajan ja aiheiden rajapinnat hälvenevät entisestään. Oppiminen ei jakaudu tiukasti oppiaineisiin, vaan opettajat suunnittelevat yhdessä ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia. Maailman ja sen ilmiöiden havainnoiminen on jatkuvasti läsnä arjessa.

fyysinen_tila

Fyysinen ympäristö


Jokainen on yksilö
Oppimistila mahdollistaa jokaiselle oppilaalle omien vahvuuksiensa käyttämisen. Ihmiset käyttävät erilaisia aisteja uuden oppimiseen, ja siksi eri aisteille tulee tarjota ärsykkeitä. Osa muistaa asiat näkemällä (visuaalinen oppija), toiset keskustelemalla (auditiivinen oppija) ja kolmannet itse tekemällä (kinesteettinen oppija).
Aistit ovat jokaisen oppijan oma käyttöliittymä ympäröivään maailmaan. Tietoa on hyvä käsitellä muussakin kuin visuaalisessa muodossa. Kokonaisvaltaisempi ja useampaa aistia stimuloiva kokemus luo vahvemman muistikuvan ja siten pysyvämmän muiston opitusta asiasta. Erilaisten aistien käyttö oppimisessa tukee kaikkia oppijoita ja heidän vahvuuksiaan tasapuolisesti.


Käyttäjälähtöinen tila

Fyysisen tilan tulisi toimia katalysaattorina henkisen tilan aikaansaannoksiin. Uuteen fyysiseen tilaan siirtyminen on rituaali, joka vaikuttaa oppimiseen. Oppijan vireystila ja keskittyminen vaihtuvat ympäristön muutoksen mukaan: tiloja voidaan jakaa esimerkisi kuunteleviin tiloihin ja keskusteleviin tiloihin. Tulevaisuuden oppimistilat ovat erilaisten oppilaiden tarpeisiin sopivia, eli mahdollisimman joustavia.

padagoginen

Pedagoginen ympäristö

 

Opettaja joukkueen johtajana
Tulevaisuuden opettaja toimii yhteistyössä niin muiden opettajen, vanhempien kun ympäröivän yhteisön kanssa. Vaikka vastuuta oppimisesta annetaan enemmän oppilaan omaan haltuun, opettaja ottaa vastuun päivän kulusta ja oppimisen kokonaisuudesta. Oppimisen fasilitoinnin määrä vähenee oppilaan kasvaessa vanhemmaksi ja itsenäisemmäksi.
Taukoja tai välitunteja pidetään silloin kuin tilanteeseen sopii, oppilaiden vireystilan mukaan. Oppiaineiden väliset rajat joustavat myös ajankäytöllisesti. Vaikeille asioille annetaan aikaa.


Hyvän ympäristön resepti
Yksikään oppiväline tai tila itsessään ei tee pedagogiikasta toimivaa. Hyvä pedagoginen ympäristö syntyy ihmisistä. Opettajia ja oppilaita pyritään ottamaan mukaan tilojen suunnitteluun, ja heitä ohjataan käyttämään tilaa arjessa monipuolisesti. Opettajan innostus tarttuu oppilaisiin ja luo motivoituneen ilmapiirin. Hyvä pedagoginen ympäristö syntyy joustavasta tilasta ja monipuolisista välineistä, jotka ovat käyttäjilleen tuttuja ja helposti käytettävissä.

virtuaalinen

Virtuaalinen ympäristö


Mobiilit mahdollisuudet
Nykyajan oppijat ovat tottuneet teknologian läsnäoloon ja sähköiseen työskentelyyn. Lapsille tabletit ovat jo tuttu työkalu koulun ulkopuolelta, ja useimmat käytettävät tietotekniikkaa arjessaan jo ennen koulun alkua. Liikkuvat päätteet vapauttavat oppilaat staattisesta luokkatilasta, jolloin kukin voi hakeutua itselleen luonnollisimpaan ympäristöön.

Virtuaalinen tila vapauttaa oppijat liikkumaan: opiskelija voi toimia toisella puolella koulua sijaitsevassa ryhmätyötilassa, luonnossa tai läheisessä vanhainkodissa. Opettaja voi ohjeistaa oppilaita pädin ruudulla lähettäen sähköisesti ohjeita, kannusten ja auttaen ongelmatilanteissa.


Navigaattoreita tietotulvaan

Virtuaalisessa maailmassa ajan ja paikan merkitys hälvenee; kaikki on globaalia ja aina läsnä. Ärsykkeitä tulvivassa ympäristössä oppilailla on hyvä olla koulussa myös rauhallinen paikka, jossa ajatuksilla on mahdollisuus jäsentyä ja luovuudella tilaa kukoistaa.

Koulun fyysisellä ympäristöllä luodaan turvalliset puitteet oikealle läsnäololle. Päivittäisessä oppimisympäristössä on myös hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole teknologiaa.

sosiaalinen

Sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö

Koulussa opitaan sosiaalisia taitoja, joita oppijat voivat hyödyntää tulevassa työelämässä ja yhteiskunnan jäseninä. Opettajan tärkeänä tehtävänä on toimia sosiaalisten tilanteiden ohjaajana ja oppimisen fasilitaattorina.
Vertaisryhmässä koululaiset oppivat tekemään yhteistyötä muiden kanssa, sekä käsittelemään pettymyksiä ja onnistumisia. Koulu tarjoaa paikkoja harrastuksille ja ystävien kanssa oleskelulle.

Oppikylän toiminta

Oppikylä jakautuu eri luonteisiin tiloihin, jotka soveltuvat eri kokoisten ryhmien työskentelyyn. Teemat ja tilajako oppikylässä voi vaihtua joustavasti päivän aikana.
Useampi oppilasryhmä voi työskennellä samaan aikaan isossa tilassa, jossa jokainen ryhmä voi toimia omassa akustisessa ympäristössään. Pienen talon muotoiset ryhmätyöpodit on aseteltu siten, että opettajilla on mahdollisuus tarkkailla oppilaiden työskentelyä tilan keskeltä.

oppiymparistot

Esiintymistila

Oppilaat ovat keränneet tietoa valitsemastaan ilmiöstä ja esittävät sen toisille. Oppilaiden esitelmät voivat olla hyvin monimuotoisia: ääntä, liikkuvaa kuvaa, teatteria tai tekstiä.
Kokoontumistilassa voidaan projisoida kuvaa ja esittää ääntä äänentoistolla. Audiotoriolaitteisto voi palvella esimerkiksi vanhempainillan tai muun tapahtuman aikana koko avotilaa, mutta auditorio voidaan erottaa pienempään käyttöön verhoilla. Oppilaryhmä voi myöa tehdä videoyhteyden kautta yhteisprojektia ulkomaisen ystävyyskoulun kanssa.

Tiedetila- ja Taidetilat

Tiede- ja taidetilat ovat kaikkien yhteisiä erikoivarusteltuja tiloja, joissa on välineistöä monialaisten ilmiöiden tutkimiseen. Tiloissa voi joustavasti toimia niin biologian opetusta, kuin pienien oppilaiden musiikkitunti. Tiedetilat sijaitsevat koulun ytimessä aulan lähellä, ja niihin on helppo yhteys kaiken ikäisillä oppilailla.

Välitön ulkoyhteys

Oppiympäristö ei rajaudu ainoastaan sisätilaan. Ulkotilassa on mahdollisuus tehdä laajamittai- sempia kokeiluja ja havaintoja. Ulos on helppo lähteä, kun kenkäeteiset ovat jokaisen sisäänkäyn- nin yhteydessä.
Luokassa käyty aihe jatkuu ulkotilassa konkreettisilla kokeiluilla ja tutkimisella, näin opitaan aiheen liittyminen omaan elinympäristöön. Ulkoa haettua näytettä voi tutkia analyyttisemmin sisätilassa ja vertailla aiempiin tuloksiin.

Lähiympäristö

Lähimpänä koulun sisäänkäyntien äärellä ovat turvalliset oppimisen teemapihat, joilta löytyy välineitä oppimiseen. Teemapihat ovat pienillekin oppijoille tuttu ja turvallinen ympäristö, joissa opettaja on aina lähellä näköyhteyden päässä.


Laajempi kokemuspiiri

Koulun pihan laajempi ympäristö ulottuu tutkimuspihalle, viljelypihalle ja metsiin. Näissä tutkitaan luontoa ja opitaan ihmisen vastuuta ympäristöstä. Vanhemmat oppilaat voivat lähteä itsenäisesti laajempaan ympäristöön, nuoremmat yhdessä opettajan kanssa. Liikkumisen, leikkimisen ja oppimisen paikat jakautuvat luontevasti kampukselle erilaisiin maisemakohtiin.
Laaja liikuntalaakso tarjoaa liikuntapaikkoja sekä koululaisille että kaikille sipoolaisille sekä ulkopuolisille toimijoille.